ei ainakaan tylsää tai mitää.
kello on nyt pian neljä yöllä eikä mua väsytä yhtää.
ootan vaan huomista ku milja tulee tänne!♥
vihdoin ja viimein nään senki neitosen! :')
yritän muistaa ottaa paljo kuvia sen kanssa,
koska koneelta löytyy nyt vaan aivan liian vanhoja sellasia..
mut nii tosiaa ei mulla mitää asiaa oikeen ole,
tunteet pomppii laidasta laitaan jaja on välillä sekava olo.
en tiedä pitäiskö hymyillä,itkeä,nauraa jnee..
siks tää onki hirveen kummallista,
enkä tajua miks mun mielialat heittelee välillä nykyää nii pahasti :c
toivottavasti kaverit vaa kestää sen eikä jätä yssin!
ku en sille mitään taida mahtaa,se tulee niin yllättäen..
ööm,mua vituttaa tällä hetkellä mut en oo oikeen varma mikä,
uskon että nyt tällä hetkellä tän vitutuksen tunteen aiheuttaa yks tietty ihminen.
tänään on ollu ihana ilta jussin,jennan,jaanan,meerin,nooran kanssa,
tein 48 lävistyksen!laitoin nooralle smileyn ja jussille toisen nännikorun!
ttääki päivä kylläki tuonu kummallisia tunteita mukanaan,
huomannu kuinka ihminen voiki olla hellyydenkipeä :d
mää vaan jatkuvasti yritän jonku lähelle,
kaipaan niitä tuhansia haleja ja rakkauden osotuksia!
nykyää se vähä jää kaveriporukassa,ennen halauksia sateli D:
jostain syystä yhen ihmisen halaus pysäyttää aina mut,
mä rupeen aina miettiin mitä jos tätä ihmistä ei ois..
mitä mulle ois käyny ja missä mä sitte oisin,
joskus sitä säikähtää kuinka paljo voikaan välittää jostain.
ja joskus ihmettelen sitä miten yks tietty hali voikaan antaa voimaa!
salaa mä odotan aina niitä haleja useemmin siltä ku niitä saan..
mua ahistaa se ku mietin että oonko tarpeeks usein sanonu kavereille,
kuinka niistä välitän,kuinka paljo niitä tarviin ja kuinka avuton oisin ilman niitä.
koska mikään muu ei satu ja viillä mua niin syvältä ja kovaa,
ku se että kaveri sanoo että et rakasta mua enää tai niin paljoa ku ennen..
asiasta toiseentuhanteen..
mun rakkausrintamalle,kuuluu ihan hyvää,pienistä mielenpahotuksista huolimatta.
me ei olla nyt oikeen nähty,se on aikalailla pyöriny omissa porukoissaan..
vähä välillä tuntunu ettei aika enää riitäkkään mulle niiku ennen,
tälläki hetkellä se on kaverinsa kans niiden mökillä ja mä vaasassa.
mutta ehkä tää tällänen erillään oleminenki vahvistaa kummanki tunteita?
mä ehkä otan joskus asioita liian paljo itteeni,ajattelen asioita negatiivisesti..
aina ekana ajattelen pahaa ja sitä että kaikki kaatuis pieniin ongelmiin.
mut ilmeisesti asia ei oo nyt niin?toivottavasti tää lähtis vielä tästä,
koska mä en halua heittää näin hyvää asiaa pois vaan.
haluan pitää tästä ihmisestä kiinni,koska se saa mut tuntemaan..
arvostetulta,rakastetulta,ihan hyvältä ihmiseltä ja onnelliselta.
se riittää tekeen mut onnelliseks,en tarvis muuta!
ps.
anteeks tällänen tylsä postaus paska!
huomenna yritän keritä postata uusista vaatteista :)
♥
ei muuta enää tänään näkemiin :Dd>>
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti