säännöt rakkaudelle

Heei :) mää oon suuuper onnellinen!

rakastunu korvia myöten,eikä tätä voi estää mitenkään.

se että joku rakastaa niin paljon,välittäää oikeesti,

sanoo niin ihania asioita mulle ja vannottaa rakkauttaan 

kattoen samalla silmiin ja halaten tiukemmin.

pistää pään sekasin,hyvällä tavalla tietenkin.

sitä miettii kyllä mitä oon tehny että oon ansainnu sen ihmisen!

monesti joku sano mulle ennen tätä että kyllä sä vielä jonku löydät,

joka rakastaa sua ylikaiken just tollasena ku sä oot.

mä en ikänä uskonu siihen,otin toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos vaan sen.

mut nyt uskon tohonki lauseeseen,ku nyt niin kävikin.

mä en saa sanoja suusta nyt oikeen,mutta anyway happines find me!

eileen olin koko päivän 9-21.00 asti rakkaan luona yhessä paikassa,

naurettiin vedet silmissä yhessä niin paljon ja kaikkea!

mä oisin vaan halunnu pysäyttää ajan siihen hetkeen..

sitte ku kello läheni lähtö aikaa heti tuli haikee olo,

inhoon sitä ku pitää jättää rakas sinne paikkaan ja lähteä yksin.

mutta kyllä sitä pitää yrittää vaan jaksaa,sit kaikki on taas hyvin

ku näkee rakkauden ja saa pusun siltä ja mailman ihanimman halin!

sit taas on kaikki niin hyvin ku olla voi hetkiaikaa,kunnes taas pitää mennä..

tälläki hetkellä kaaauhee ikävä,näkee sen vaan nyt webistä!

ja eileen viimeks näin sen,mut ilmeisesti rakastan sitä vaan niin paljon

että tää ikävä on normaalia ja niin..

onnellisuuden huipentuma tulee siitä,että sain pari kaveria takasin..

riidat rikko välit niin pahasti,tuntu että mailma ois kaatunu.

sattu kuulla niiden ihmisten nimiäki,taikka nähdä..

en näyttäny ikinä sitä kipua niille,halusin olla "vahva".

mut sit myönsin ettei musta oo mihkään ilman niitä.

sitte janne tupsahti jostain pelastaan mut vajoomiselta!

nosti mut ylös ja sain taas hymyillä,mut silti jotain puuttu.

ja sitte sain ne mussukat takasi,joita ilman oli aivan kauheeta!

toivon että niin ei tuu käymään enää ikinä!♥

 

Me emme saa haluta toisiamme niin, että valehdellaan
kotona koskaan rakkaillemme. Tämä on sääntö ensimmäinen.

 Meidän täytyy keksiä säännöt rakkaudelle.
Ja rakastaa niiden rajoissa. Hiljentää risteyksiin ajoissa.
Meidän täytyy keksiä säännöt rakkaudelle.
Ja rakastaa niiden rajoissa. Kääntyä kotiin ajoissa.

 Emme saa tarvita toisiamme niin, että vajotaan.
Emmekä elää voi omillamme. Tämä on sääntö lohduttomin.

 Jos alussa yhdeksi meidät luotiin. Tämä on sääntö viimeinen.

kirjotan illalla iphonella ku nyt siitä on akku loppu,

ja laturi meerillä :cc siijuu!