en aijo tuntea pelkoo,vaikka pelkään et se ei oo musta kii.

hei.

mulla oli ihan jees päivä tänään,vaikka kipeenä oonki.

mut sitte ei tarvinnu ku avata kone ja sinne katos seki.

mä oon niin loppu siihen että kaverit pettää & puukottaa selkään.

nyt taas tuntuu siltä että voisin olla vaan yksin,ilman vittu ketään.

ei tarvis vuodattaa tuhansia kyyneleitä,kiemurrella kivussa..

vittu ei hienompaa tunnetta löydy,ku rakastaa jotain ja

sitte kaveri yrittää selvästi viedä sen sulta.

ja kun tää kaveri tietää vallan mainiosti mun tunteet.

mun pää ei vaan kestä tällästä varsinkaa nytte!

tekis vaan mieli haistattaa kaikille paskat,

vaikkei kaikki kaverit oo syyllisiä.

emmä tiedä mut en vaan jaksa tätä touhua kavereilta,

ku tää ei oo todellakaan eka kerta eri ihminen vaan nyt.

mä oon yrittäny ajatella aina että kaveri on kaveri,

sitä kohdellaan niin hyvin ku voidaan ja nii ees päin.

joillaki on näköjään ihan erinlainen käsitys?

että kavereilta voi viedä jätkän naaman edestä,

että voi ihan huoletta puukottaa kaveria selkään.

vittu ku en mä sokee oo,ihanku en huomais :)

       tää sama kaveri on loukannu mua niin paljon,

että voisinpa jopa sanoa että tää on sen viimenen juttu.

sit mä heitän hanskat tiskiin tässä kaveruudessa,

taidan oikeesti ruveta uskoon et tää ihminen on paha.

rupeen edelleen kallistumaan siihen aatteeseen,

että pidä kaikki tärkee ittellä ja jaa kaikki ei niin tärkeät. 

ei asiat pääse leviin ku pidät oman pään sisällä ne,

mäki kerron nykyään niin vähä asioita kavereille.

ku niin harvat on luottamisen arvosia :)

ehkä monesta tuntuu että kerron isoja asioita,

mut mulle ne on pieniä,jos vertaa niihin asioihin mitkä jää vaan mulle.  

mulla on ikävä yhtä poikaa..

toivottavasti nään sen pian nii ei tarvi miettiä mitään muuta.

mun sydän on särjetty jo 2kertaa lyhyessä ajassa,

siks kai oonki aivan liian varovainen,

kai siinä sit rupee rakentamaan suojamuuria ittellensä.

mut en anna itteni pystyttää sitä kokonaan,

koska jotenki mun sisällä on tunne joka käskee luottamaan.

vaikka se tuleeki ja on vaikeeta nyt jo..

ps.

olin tänään lääkärissä,ei vieläkään tietoo mikä mulla on.

40 asteen kuume ja tulehdusarvot ei ollu hirveesti koholla.

toivottavasti pian vaan tervehtyisin,en jaksa istua kotona.

ei muuta taaskaan,nyt meen körsille ja pian nukkuun tän vitutuksen ohi!