keskiviikko 19. joulukuuta 2012

mut kivutonta se ei ollutkaan..

Istun yksin enkä tunne mitään,
kivun jälkeinen hetki puuduttaa..
Heei
Tää päivä oli iha okei,vaikka olinki väsyny sun muuta.
Samoilla silmillä siis mentii tää päivä ja naurua riitti.
Kaupungissa oli mun lisäks meeri,noora,jenna,miro,jönö,
paukku-pale,jukkis + muita.
näki mukavasti ihmisiä jaja oli jatkuvasti juttu seuraa :))
huomenna ois tarkotus hakee joku shokkiväri,
värjätä mirolle jonkinlaiset hiukset :Dd
mää saan kuulemma päättää värin yms.
ja jos vaan saan ympäripuhuttua niin jönöllekki sama kohtalo!;)
öö,huomenna saadaa juomikset vissii jo valmiiks
ei tarvi stressata perjantaina enää sit mitään..
koska perjantainahan "tulee" mailmanloppu :Dd
oivoi vittu tuliski,oisko ees jees! mut nii
perjantaina tosiaa mennää toho aika naapuriin,
pippaloissa pyörähtään ja odotetaan sitä innolla :)
lauantaina vissii ois tarkotus käydä kääntymässä s-joella,
sitte alkaaki vittu loma :oo oi ihanaa! tätä oon odotellukki :')
mut tieteski niinkun aina mun päivän pilaa joku asia,
tänään pilas se ku kuulin yhestä pojasta jotain mitä en ois halunnu,
mitä en ois osannu odottaa,mihin en tiedä uskonko ollenkaan,
toivon vaan täydestä sydämmestä että se ei ois totta
ja että toi koko juttu selviäis vielä pelkäks paskapuheeks..
tänään noorallekki jo tokasin että tää koko vuosi on ollu sellanen
"jaksakko/selviäksä kia tästä kaikesta?" vuosi
tullu oikeesti aivan kaikenlaisia asioita vastaan,
 paskempaa paskempiaki koettelemuksia yms.
mut oon ilonen että oon yhä täällä,tässä kuosissa.
JA että tää vuosi on pian ohi! josko ensvuos olis parempi..
envuodelle mulla on saavutuksia,haluan nähä saanko saavutettua ne!
niistä en kirjota kuitenkaan vielä tänne,ehkä joskus myöhemmi :)
ei oikeen nyt muuta,ei huvita kirjotella tänne näin väsyneenä..
musta rupee nyt jo vähä tuntumaan että ehkä mä sittekki selviin,
pääsen yli siitä mistä oon kirjotellu viimeks tänne blogiin..
uskon että päivä päivältä tää tulee helpottaan,
mä yritän ajatella niin että joku päivä taas voin jatkaa normaalisti!
haavat saa jotenkin paikattua,
sanoja taasen ei saa koskaan unohdettua.

a
  Annathan siis katsoo vielä miltä näyttää huominen,
Niin mä teen mun parhaani et oisin hyvä ihminen.
Luen sanojasi viimeisen kerran.
tiesin,ettet tahtonut satuttaa,
muistin sen viimeisen kerran..
Vapauden tunnetta en voi saavuttaa,
jäljelle jää vain katkeruus,
jota ei voi milloinkaan poistaa.


ps.
"sanokoot mitä vaan,
antaa niiden sanoa mitä vaan,
manata manojaan,maalata pirujaan.."

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti