Liikaa pettymyksii,liian paljon tuskaa..

Heipsansaa :)

tänään oon ollu kaupungissa meerin,nooran ja jennan kanssa.

vaikka eilee oli paskempaaki paskempi fiilis,

kihisin vihasta ku viimestä päivää,

oisin halunnu vaan kadota pois kaiken paskan keskeltä,

nii tiesin että nää ihmiset saa mut unohtamaan sen kaiken.

en kelaillu sitä juttua olleskaa,nauroin ja olin helpottunu.

siitä että mulle jäi edes noin ihania ihmisiä,

jotka tuntee mut näköjää parhaiten,

hyväksyy mut sellasena ku oon :)

nyt ei oo enää kyse määrästä,vaan laadusta!

mä oon myös helpottunu siitä että uskon,

ettei näillä nykysillä kavereilla oo mitään sanomista mun elämästä,

eikä ne puukota selkään taikka kääntäis selkäänsä ku on vaikeeta.

joten oon turvallisin mielin tällä hetkellä..:)

mää kelailin yöllä asioita ja tajusin että joo'o,

mää satutin haluamatta yhtä helvetin tärkeetä ihmistä.

en tienny että sillä oli oikeesti niin paha olo,

ennenku se tuli siitä mulle kertomaan..

pyysin anteeks monesti tarkottaen sitä,

sain mielestäni anteekski ja selvitettiin se asia.

sit yhtäkkiä samasta jutusta ruvettii mulle jauhaa moni,

ja tää kyseinen henkilö tuli tosi törkeesti syyttelemään.

mua harmittaa joo se että välit meni siinä,mut kaikkea ei täydy sietää.

eilisen koko illan kipristelin tuskissa,kivuissa sun muussa,

mietin asioita melki niin että pää meinas haljeta.

 nyt yritän aatella tätä asiaa positiivisesti nii se ei oo niin kivuliasta.

eilen yöllä tajusin sen että mikään ei tuu oleen ikinä niinkun ennen,

tajusin etten tuu ikinä antaan anteeks..

vaikka en oo pitkävihanen ikinä,mut tää...

oli jotaki niin kivuliasta ja tuskallista,

että ei tuu kuulonkaan unohtaa kokonaan näitä juttuja.

ne ihmiset ketkä haluaa voi rauhassa syytellä mua,

kuha ette mulle ittelle tuu kertomaan niitä,koska

mua ei suoraan sanottuna vittuakaan enää kiinnosta.

mä oon eläny omaa elämää ku sitähä varten se on,

pitäny itteni järjissä/hengissä apukeinoin,

ja sit mun elämästä tullaan sanoon jotain niin törkeetä.

suututtaako edes,oi kyllä ja paljon!

mä luulen ehkä että näin on paljon parempi,

en jaksais enää mitään ongelmia kavereiden kanssa,

nii uskon että niitä ei nyt enää tuu tai ei ainakaan pahoja :)

mää saatan kuulostaa kylmältä ku kirjotan tätä,

mutta viha ja pettymys saa ihmeitä aikaan!

ja jos kerta musta on kirjotettu niin törkeesti,

miksen mä sais kilaroida omaan blogiin sitte.

mä en tuu pyytään keneltäkään anteeks enää,

koska mun mielestä mun ei tarvi enää,

koska pyysin jo joiltaki aikoja sitte ja 

musta tällä kertaa anteekspyyntöjä pitäis kuulua tännepäin.

mut toisaaltaa turhaa ees ois pyytää anteeks,

ku en tuu antamaa anteeks..

ja en halua romahtaa tän judun takia,

senki takia ajattelen tästä näin miten ajattelen,

käsittelen omalla tavalla tän ja

 toivon että pian en muistais tätä ja 

tähän liittyviä asioita enää koskaan..

että silläviissii. :))

öömöö,perjantaina minä,jenna,noora suunnataan suvan pippaloihi :D

ihanaa päästä parhaiden kavereiden kans viihteelle pitkästä aikaa,

unohtaa taas kaikki paska ja ehkäpä unohdan kokonaan!

 

Ei välii enää,mä jatkan loppuu asti.
vaikka pettymykset painaa iha liian raskaasti.

  Eniten mä vihaan,sitä kaksnaamasuutta,

Se mua sattuu ja tuottaa mulle suurta tuskaa.

H-A-I-S-T-A paska,
Tää on sulle liian hapokasta.

ps.

pliis älkää tulko kyselee "onks tää musta?"

tai "kenestä toi sun blogimerkintä on?" 

taikka olettako että se on heti susta,josset oo varma.

jaja jos jotkut ei pysty lukemaan näitä mun juttuja,

niin sit ei tarvi lukea näitä hyvin yksinkertaista! 

kiitos & hei